Gotthardin pohjatunneli

Geschichte

Gotthardin pohjatunneli on 57-kilometrinen rautatietunneli Sveitsissä. Tunneli avattiin virallisesti 1.6.2016, ja aikataulun mukainen henkilöliikenne tunnelissa alkoi 11. joulukuuta 2016. Gotthardin pohjatunneli on maailman pisin rautatietunneli, kolme kilometriä seuraavaksi pisintä Japanin Seikan-tunnelia (pituus 53,9 kilometriä) pidempi.Tunnelin rakenneRautatietunneli koostuu kahdesta erillisestä, noin 40 metrin päässä toisistaan kulkevasta tunnelista, joista itäistä pitkin junat kulkevat etelään ja läntistä pohjoiseen. Itäisen tunnelin pituus on 57,104 kilometriä ja läntisen 57,017 kilometriä. Tunnelit on yhdistetty turvallisuustekijöiden vuoksi käytävällä 325 metrin välein. Kaiken kaikkiaan tunneleita, kuiluja ja kulkureittejä kaivettiin 151,8 kilometriä.Tunnelin pohjoinen suuaukko on Rynächtin liikennepaikan (456 metriä meren pinnan yläpuolella) eteläpuolella, lähellä Altdorfia, Urin kantonissa. Eteläinen suuaukko on Pozzo Negrossa (310 metriä meren pinnan yläpuolella), Biascan lähellä, Ticinon kantonissa. Tunneli nousee keskikohtaa kohti kuljettaessa siten, että korkein kohta on 550 metriä meren pinnan yläpuolella. Tunnelissa on kaksi raiteenvaihtopaikkaa, Tujetsch (22,3 kilometrin päässä Rynächtistä) ja Polmengo (17,2 kilometrin päässä Pozzo Negrosta).LiikennePohjatunneli liittyy laajaan hankkeeseen, jolla parannetaan Sveitsin ja Saksan sekä Italian välisiä ratayhteyksiä. Gotthardin tunneleiden lisäksi Zürichin ja Milanon välillä tulee olemaan Cenerin ja Zimmerbergin pohjatunnelit. Pohjatunnelin käyttöönoton jälkeen matka-aika Zürichistä Milanoon on vuonna 2017 kolme tuntia ja 26 minuuttia, kun se vuonna 2016 oli neljä tuntia ja kolme minuuttia. Nopeimmat junat voivat kulkea tunnelissa 250 kilometrin tuntinopeudella. Tunnelin päivittäinen kapasiteetti on noin 315 junaa, josta henkilöjunien osuus on arviolta 65 (keskimäärin noin kaksi junaa tunnissa suuntaansa päiväaikaan).